Reijo Hammar on yksi Suomen tunnetuimmista rikollisista, jonka nimi yhdistetään erityisesti Viking Sallyn murhaan ja vuoden 1988 kuuluisaan Kakolan vankilapakoon. Hänen elämänsä on herättänyt kiinnostusta vuosikymmenten ajan, sillä siihen mahtuu vakavia rikoksia, pitkiä vankeusrangaistuksia, dramaattisia tapahtumia ja myöhempiä yrityksiä kertoa omasta menneisyydestään. Vaikka rikokset tapahtuivat vuosikymmeniä sitten, Reijo Hammar kiinnostaa edelleen monia suomalaisia, etenkin rikoshistoriasta kiinnostuneita lukijoita.
Kuka on Reijo Hammar?
Reijo Juhani Hammar syntyi vuonna 1953 Suomessa. Hän vietti vaikean lapsuuden, johon kuului vuosia lastenkodeissa ja kasvatuslaitoksissa. Myöhemmin hän on kertonut, että turvaton nuoruus vaikutti merkittävästi siihen, että hän ajautui rikolliselle elämäntielle jo varhaisessa iässä.
Nuoruudesta lähtien Hammar syyllistyi useisiin rikoksiin, ja hänen rikoshistoriansa vakavoitui vuosien aikana. Lopulta hänestä tuli yksi Suomen tunnetuimmista elinkautisvangeista.
Reijo Hammar ja Viking Sallyn murha
Reijo Hammar nousi koko maan tietoisuuteen vuonna 1986, jolloin hänet tuomittiin Viking Sally -matkustaja-aluksella tapahtuneesta murhasta. Tapaus järkytti sekä Suomea että Ruotsia, sillä rikos tapahtui matkustajalaivalla kesken risteilyn.
Oikeuden mukaan Hammar surmasi miehen riidan seurauksena. Hän sai teosta elinkautisen vankeusrangaistuksen. Murha kuuluu edelleen Suomen tunnetuimpiin laivalla tapahtuneisiin henkirikoksiin.
Tapaus sai runsaasti mediahuomiota, ja siitä on kirjoitettu lukuisia artikkeleita sekä rikoshistoriaa käsitteleviä julkaisuja.
Kakolan kuuluisa vankilapako
Reijo Hammar pakeni Kakolasta
Kesällä 1988 tapahtui yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista vankilapaoista. Reijo Hammar pakeni Turun Kakolan vankilasta yhdessä kahden muun vangin kanssa.
Pako suunniteltiin huolellisesti, ja sen aikana käytettiin myös ampuma-asetta. Pakomatkan aikana vartija haavoittui vakavasti, mikä teki tapauksesta entistä vakavamman.
Pakolaiset liikkuivat eri puolilla Suomea useiden viikkojen ajan. Viranomaiset käynnistivät laajan etsinnän, jota seurattiin tiiviisti televisiossa, radiossa ja sanomalehdissä.
Pakomatkan aikana tapahtui myös toinen vakava rikos, kun Hammar surmasi yhden pakokumppaneistaan Lapissa. Lopulta hänet saatiin kiinni Ruotsissa, minkä jälkeen hänet palautettiin Suomeen suorittamaan rangaistustaan.
Miksi Kakolan pako jäi historiaan?
Kakolan pakoa pidetään yhtenä Suomen historian dramaattisimmista vankilapaoista useasta syystä.
Ensinnäkin kyseessä oli tarkasti suunniteltu pako korkean turvallisuustason vankilasta. Toiseksi tapahtumiin liittyi väkivaltaa, aseiden käyttöä ja pitkä kansainvälinen etsintä.
Tapaus johti myös keskusteluun Suomen vankiloiden turvallisuudesta sekä viranomaisten toimintatavoista. Se muistetaan edelleen yhtenä maamme tunnetuimmista rikostapauksista.
Elämä vuosikymmeniä vankilassa
Reijo Hammar vietti yhteensä noin 30 vuotta Suomen vankiloissa. Hän suoritti useita pitkiä rangaistuksia, mukaan lukien kaksi elinkautista.
Pitkien vankeusvuosien aikana hän kertoi pohtineensa menneisyyttään ja tekemiään rikoksia. Myöhemmissä haastatteluissa hän on sanonut katuvansa erityisesti Viking Sallyn murhaa sekä sen aiheuttamaa surua uhrin läheisille.
Vankilassa hän käytti paljon aikaa lukemiseen, kirjoittamiseen ja oman elämänsä arvioimiseen.
Armahdus ja uusi alku
Tasavallan presidentti Tarja Halonen armahti Reijo Hammarin vuonna 2004 pitkän vankeusajan jälkeen. Vapautumisensa jälkeen hän pyrki rakentamaan rauhallisempaa elämää.
Hänen nimensä nousi kuitenkin vielä kerran uutisiin vuonna 2011, jolloin hän sai tuomion tapon yrityksestä. Tämän jälkeen hän on pysynyt pääosin poissa julkisuudesta.
Vaikka rikollinen menneisyys on seurannut häntä koko elämän ajan, hän on myöhemmin puhunut avoimesti omista virheistään ja niiden seurauksista.
Omaelämäkerta toi tarinan uudelleen esiin
Vuonna 2024 julkaistiin Reijo Hammarin omaelämäkerta Reijo Hammar – Kakolan karkuri. Kirjassa hän kertoo ensimmäistä kertaa laajasti elämästään omasta näkökulmastaan.
Teoksessa käsitellään muun muassa:
- lapsuutta ja nuoruutta
- rikolliselle tielle ajautumista
- Viking Sallyn tapahtumia
- Kakolan vankilapakoa
- vuosikymmeniä vankilassa
- elämää vapautumisen jälkeen
Kirja herätti runsaasti keskustelua, sillä monet suomalaiset halusivat kuulla hänen oman versionsa tapahtumista, jotka olivat aikanaan täyttäneet uutisotsikot.
Miten Reijo Hammar muistetaan?
Monille suomalaisille Reijo Hammar on ennen kaikkea nimi, joka liittyy Suomen rikoshistorian tunnetuimpiin tapauksiin. Hänen tarinansa on poikkeuksellinen yhdistelmä vakavia rikoksia, pitkää vankeutta, dramaattista pakoa ja myöhempää yritystä käsitellä omaa menneisyyttään.
Vaikka hän on ollut vapautumisensa jälkeen huomattavasti aiempaa vähemmän julkisuudessa, hänen nimensä nousee edelleen esiin rikoshistoriaa käsittelevissä kirjoissa, podcasteissa, dokumenteissa ja lehtiartikkeleissa.
Reijo Hammar suomalaisessa rikoshistoriassa
Suomen rikoshistoriaan mahtuu useita tunnettuja tapauksia, mutta Reijo Hammarin nimi erottuu niiden joukosta. Viking Sallyn murha ja Kakolan pako ovat jääneet pysyvästi osaksi maan rikoshistoriaa.
Tapaukset ovat vaikuttaneet myös viranomaisten toimintaan. Vankiloiden turvallisuutta kehitettiin myöhemmin, ja vakavien rikosten tutkintamenetelmiä uudistettiin vuosien varrella.
Hammarin elämä toimii samalla muistutuksena siitä, kuinka vaikea lapsuus, rikollinen elämäntapa ja väkivalta voivat johtaa tapahtumiin, joiden seuraukset ulottuvat vuosikymmenten päähän.
Yhteenveto
Reijo Hammar tunnetaan yhtenä Suomen rikoshistorian tunnetuimmista rikollisista. Hänen nimensä liitetään erityisesti Viking Sallyn murhaan, vuoden 1988 Kakolan vankilapakoon sekä vuosikymmeniä kestäneeseen vankeuteen. Vaikea lapsuus, pitkä rikollinen ura ja myöhemmin julkaistu omaelämäkerta ovat pitäneet hänen tarinansa esillä myös uusille sukupolville.
Vaikka hänen elämänsä sisältää vakavia rikoksia ja traagisia tapahtumia, se tarjoaa samalla näkökulman siihen, miten rikollinen elämä voi alkaa varhain ja vaikuttaa sekä tekijään että moniin muihin ihmisiin vuosikymmenien ajan.